Jäsentarina: Kolme eläinlääkärikäyntiä ja tuhannen euron kulut

Kissani Leo on 9 kuukauden ikäinen cornish rex ja oikea pieni velikulta. Hän on ihanan veikeä ja utelias persoona, joka nauttii ihmisten seurasta ja kaikenlaisten puuhastelujen seuraamisesta. Leo on energinen, leikkisä ja rakastaa sekä saunan että auringon lämpöä. Erityisen tärkeä ystävä hänelle on meidän Onni-koira, jonka seurassa Leo viihtyy todella hyvin.

Etsimme Leolle mahdollisimman edullista mutta silti riittävän kattavaa turvaa, ja sitä kautta löysimme Furron netistä. Myös muiden hyvät kokemukset yhteisömallisesta truvasta vahvistivat tunnetta siitä, että tätä kannattaisi kokeilla. Leolla onkin ollut Furro alusta asti. Meidän Onni-koiralla taas on vielä perinteinen vakuutus, mutta tämän kokemuksen jälkeen olemme harkinneet myös sen siirtämistä Furroon.

Leo alkoi noin pari kuukautta sitten oksennella ja ripuloida. Aluksi ajattelimme, että hän olisi ehkä syönyt jotain sopimatonta, mutta eläinlääkärikäyntien ja tutkimusten jälkeen kävi ilmi, ettei syy ollut siinä.

Jouduimme käymään Leon kanssa tämän ongelman vuoksi eläinlääkärissä yhteensä kolme kertaa. Käynneillä häneltä otettiin vatsan röntgen, ultraäänitutkimus ja laboratoriokokeita. Lisäksi hän sai jokaisella käynnillä pahoinvointia estävää lääkitystä sekä reseptin pahoinvointilääkkeisiin. Viimeisellä käynnillä saimme kotiin annettavaksi myös vatsan toimintaa tasoittavaa lääkitystä. Tämän jälkeen veimme vielä ulostenäytteet tutkittavaksi, ja eläinlääkärin ohjeesta haimme myös matolääkkeet ja annoimme Leolle viiden päivän matokuurin.

Tutkimuksissa röntgen ja laboratoriotulokset näyttivät normaaleilta, mutta ultraäänitutkimuksessa huomattiin suolistotulehdusta. Eläinlääkäri epäili, että kyse voisi olla sisäloisista, vaikka Leo on sisäkissa ja madotukset on hoidettu asianmukaisesti. Toisena vaihtoehtona pidettiin yliherkkyyttä jollekin ruoka-aineelle.

Matokuurin ja muun lääkityksen jälkeen tilanne kuitenkin rauhoittui. Ulostenäytteissä ei lopulta löytynyt loisia tai muutakaan poikkeavaa. Tämän jälkeen olemme yrittäneet tarjota Leolle hypoallergeenista ruokaa, vaikka hyvin valikoivana herrasmiehenä hän ei olekaan hyväksynyt niitä kaikkia. Täydellisesti emme siis ole vielä päässeet siihen ruokavalioon, mutta onneksi tilanne on pysynyt hyvänä.

Se noin neljän viikon jakso, jolloin Leo sairasti, oli raskasta aikaa koko perheelle. Huoli omasta lemmikistä vei yöuniakin, ja jatkuva voinnin seuraaminen kuormitti paljon. Juuri tällaisessa tilanteessa Furro toi meille tärkeää turvaa. Eläinlääkärikuluja kertyi noin tuhat euroa, joten oli merkittävä helpotus, että meille itsellemme jäi maksettavaa vain 50 euroa ja 25 prosenttia käyntiä kohden. Se toi tilanteeseen aidosti helpotusta.

Meidän alueellamme ei tuolloin vielä ollut suora-asiointimahdollisuutta, mutta hyvityksen hakeminen Furrolta sujui silti yksinkertaisesti ja asiat etenivät hyvin. Iloisena olemme huomanneet, että nyt myös viimeksi käyttämäämme eläinlääkäriin on tullut Furron suora-asiointimahdollisuus, mikä tekee asioinnista jatkossa entistäkin helpompaa.

Onni-koira ja Leo-kissa ovat parhaat kaverukset

Tämän kokemuksen perusteella suosittelisin Furroa kyllä muillekin, ja olenkin jo suositellut sitä ystäville. Jos liittyminen mietityttää, kannattaa kysyä rohkeasti. Esimerkiksi sähköpostilla voi selvittää asioita, jotka tuntuvat epäselviltä, ja myös verkkosivuilta löytyy hyvin tietoa. Meidän kokemuksemme perusteella Furro on tuonut turvaa juuri silloin, kun sitä on eniten tarvittu.

Sari, Leo & Onni